Putkihuussiin liittyviä lehtikirjoituksia.
Turun Sanomat 6.1.2016
Ajoiko aika ohi Marttilan putken?
Vaikuttaapa erikoiselta. Kyläläisten pitäisi liittyä siirtoviemäriin 8 000–10 000 euron kertamaksulla ja pulittaa sen jälkeen muutama sata euroa vuotuisia käyttökustannuksia.
Putki on valmiina, mutta liittyjiä ei vaan oikein ilmaannu. Noin sadasta mahdollisesta kiinteistöstä neljä on ilmoittanut halukkuutensa.
Kun vapaaehtoisuus ei tehoa, säädetään pakko kunnanhallituksen päätöksellä. Näin Marttilassa lehtitietojen ja kunnanviraston tiedotuksen perusteella.
Jospa aika on ajanut viemärin ohi? Kun Suomeen aikoinaan luotiin jätevesisäännöstö, tarkoituksena oli estää mustan jäteveden, siis kakan, joutuminen lähivesiin.
Sen jälkeen on tapahtunut aika paljon.
On tullut talokohtaisia liuospuhdistamoja. On tullut laadukkaita kompostikäymälöitä, jotka rahassa ja puhdistustehossa pesevät kaikki aiemmat ratkaisut. On tullut EU, joka valmistelee fosforin kierrätystä. Ja fosforihan on käymälätuotoksen arvokkain ainesosa.
Muuallakin kuin Marttilassa omakotiasukkaat ovat sinnikkäästi vierastaneet valtion ja kunnan vaatimia jätevesiratkaisuja. Siksi säädöksiä on lykätty ja rukattu ja taas lykätty. Onpa perustellusti väitetty, että kaksissa eduskuntavaaleissa jätevesiasetus on heilutellut hallituspuolueiden asemia.
Jospa Marttilan kunnanhallitus putkensa kanssa yhtä lailla kuin valtakunnan hallitus jätevesiasetuksensa kanssa koettavatkin ratkaista eilisen ongelmaa edellispäivän keinoilla?
Mielestäni asiaan voitaisiin ottaa uusi ikivanha näkökulma. Ne omakotitalot, jotka eivät tuota mustaa jätevettä lainkaan, eli muuntavat nykyaikaisella kompostikäymälällä kaiken kakan ja pissan lannoitteeksi, vapautettaisiin pakkoliittymisestä viemäriputkeen. Eihän ole järjellistä perustetta pakkoon, kun talossa ei kerran muodostu mustaa jätevettä.
Harmaiden jätevesien, siis pesuvesien, raskaaseen puhdistamokäsittelyyn taas koskaan ei ole ollutkaan biologisia perusteita. Vanhat kolme saostuskaivoa riittävät harmaille vesille.
Jos ja kun sitten aikanaan, koko maapallon väestön edun nimissä, säädetään fosforin kierrätyspakko, kompostikäymälätalojen ei tarvitse myllätä järjestelmiään taas uusiksi.
Kannattaa olla kaukaa viisas. Siinä säästää rahaa jo tänään.
Raimo Laakia
Salon Seudun Sanomat 10.12.2015
Jätevesityöryhmän raportti on huono
Neljäntoista jätevesiviisaan työryhmä jätti marraskuussa mietintönsä omakotitalojen vessatuotosten säälliseksi hoitamiseksi. Luovutustilaisuudessa ympäristöministeri kehui ehdotuksia. Ei olisi kannattanut.
Mietintö unohtaa kokonaan fosforin kierrättämisen takaisin lannoitteeksi. Ikään kuin louhittavaa fosforia riittäisi maapallolla ikuisesti. Ei riitä.
Menetelmä pientalojen vessatuotosten kierrättämiseen on olemassa: kompostikäymälä.
Ikiaikaisen huussin moderni versio on supersiisti ja miellyttävä. Siten on kummallista, että tällainen työryhmämietintö on päässyt syntymään.
Pahinta työryhmän raportissa on, että tulevaisuus on näköalaton. Ikään kuin työryhmä ei tietäisi, että EU:ssa valmistellaan fosforin nimeämistä strategiseksi raaka-aineeksi. Ennemmin tai myöhemmin se tietää kierrätysvaatimusta. Silloin omakotitalojen vessajärjestelmät pitää taas myllätä uusiksi.
Kukaan ministeri ei voine ottaa kontolleen määrätä yhdenlainen jätevesikäsittely nyt ja myöhemmin repiä määräys auki ja luoda fosforin kierrättävä järjestelmä. Ihmiset kun ovat kyllästyneet jo nykyiseenkin soutamiseen ja huopaamiseen asiassa.
Järkevintä olisi jättää työryhmän mietintö sikseen ja asettaa uusi komitea luomaan vessafosforin kierrätysjärjestelmä.
Koska kansalaisten ei ole varsinaisesti realistista odottaa järkeviä päätöksiä, toimiva ratkaisu voi olla puolinainen kompromissi: suositaan tulevassa jätevesiasetuksessa sellaisia kompostikäymälöitä, jotka ottavat molemmat tuotokset hyötylannoitekäyttöön. Ja sopiva suosimiskeino voisi olla, että talon harmaille jätevesille suodaan kulku vanhojen saostuskaivojen kautta pelto-ojaan.
Kun sitten Suomea ylemmiltä tahoilta aikanaan tulee määräys fosforin kierrättätykseen, kaukaa viisaiden kompostikäymälätalojen ei enää tarvitse myllätä järjestelmiään uusiksi.
Raimo Laakia
Sipoo
Helsingin Sanomat 27.4.2015
Fosforin kierrätykseen on panostettava
Erkki Raudaskoski kirjoitti (HS Mielipide 23.4.) kannatettavasti, että öljyn ja fosforin väheneminen ja loppuminen vaatii kierrätystä, jos ravinnontuotantoa halutaan maailmassa jatkaa.
Öljy voidaan vaivalloisesti korvata muilla aurinkopohjaisilla energialähteillä, mutta fosforille ei löydy korvaajaa. Kaikkien elävien solujen toiminnot pyörivät fosforin varassa. Lannoitefosforin pula alkanee samoihin aikoihin kun maapallon väestö on maksimissaan.
Jos fosforin kierrätykseen ei panosteta, sivistyneen maailman taru on ohi juuri silloin, kun seuraavat sukupolvet uskovat selvinneensä ilmastonmuutoksesta.
Jos väestöä on tulevaisuudessa 9–10 miljardia ja ruokaa pystytään tuottamaan mahdollisesti vain yhdelle miljardille, ei ole uskottavaa, että tuotannon, valtioiden, koulutuksen, tieteen ja liikenteen rakenteet pysyvät voimassa.
Nälkä suistaa ihmiskunnan kaaokseen. Eläinlantaa jo kierrätetään sellaisenaan tai biokaasureaktorin kautta, kuten Raudaskoski kuvasi. Mutta eläimiä kasvatetaan lihan, maidon ja munien tuottamiseksi, ja tämä ruokaan sitoutunut fosforiosuus menee joka kierroksella hukkaan, koska ihmisen jätöksiä ei kierrätetä lannoitteeksi.
Parhaimmillaan kaupunkien jätevesiliete kuljetetaan puistoihin ja moottoritien penkkoihin, pelloille siitä päätyy vain pieni siivu. Näin jokaisella kasvukaudella fosforista katoaa kymmeniä prosentteja lopullisesti ruoantuotannon ulottumattomiin.
Jos ruokaturva halutaan edes sadoiksi vuosiksi, tarvitaan pikkutarkka fosforin kierrätyksen kulttuuri. Koska toimijoita on 7–10 miljardia, kulttuurinmuutos ei tapahdu käden käänteessä. Suuri laiva kääntyy hitaasti.
Suomen tuleva ympäristöministeri voisi aloittaa pienestä. Hänen ratkaistavakseen tulee syksyllä haja-asutusalueen jätevesiasetuksen muutos. Asetuksen voisi – ja mielestäni se pitäisi – rakentaa fosforin kierrätyksen perustalle. Ihan ensimmäiseksi ministeriltä vaaditaan asian ymmärtämistä.
Raimo Laakia
Sipoo
